Tietoliikennetekniikkaa, akustiikkaa ja aivotutkimusta

Kimmo Mustosella on monen unelma-ammatti. Hän suunnittelee peligrafiikkaa ja musiikkia peleihin. Musiikin kohdalla kyse on tosin oikeammin äänistä kuin varsinaisesta säveltämisestä, mitä Kimmo harrastaa enemmän vapaa-ajallaan.

Grafiikka tarkoittaa koodaamalla aikaansaatuja liikkeitä ruudulla. Esimerkiksi Pohjantähti-pelissä voittavat hedelmät nousevat Kimmon koodauksen ansiosta kiekoista esiin ja alkavat pyöriä.

”Luovuus ja vapaus ovat työn parhaita puolia”, nuori diplomi-insinööri myöntää.

Kimmo on työskennellyt pari vuotta ohjelmistosuunnittelijana ja projektipäällikkönä Raha-automaattiyhdistyksessä, RAY:ssä. Taloon hän tuli teekkariharjoittelijana.

Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä Kimmo opiskeli tietoliikennetekniikkaa. Pääaine hänellä oli akustiikka, ja välillä Kimmo onkin ihmetellyt, kuinka kaukana päivittäinen työ on opinnoista! Akustiikassa opiskeltua puheentunnistusta ei ainakaan vielä pääse RAY:n peleissä hyödyntämään. Aivotutkimusta käsittelevä diplomityö liittyy jo enemmän pelimaailmaan, siihen, miten aivot työskentelevät päätöksiä tehtäessä.

”Laaja-alaiset opinnot antavat hyvän pohjan monenlaisille tehtäville. Lisäksi ainakin näissä töissä myös harrastuksista on ollut selvää hyötyä”, Kimmo iloitsee. Ammatinvalintavaiheessa vaihtoehtona oli musiikin opiskelu, mutta harrastus sai pysyä harrastuksena. Säveltämisen lisäksi Kimmo soittaa pianoa. Pianon vaihtoehto tietokone oli sekin tullut tutuksi jo kahdeksanvuotiaana.

Yksin tai tiimityönä

Luovuuden ja vapauden lisäksi Kimmo arvostaa työssä sitä, että tehtäviin ja ongelmiin voi syventyä syvällisesti, yksin ja rauhassa, mutta halutessaan pääsee tekemään laajempia kokonaisuuksia ryhmässä. Tällä hetkellä Kimmo tekee 3D-grafiikkaa uuteen peliin parityönä.

Ohjelmistosuunnittelijan ja projektipäällikön tavalliseen työpäivään kuuluu sekä tekemistä eli koodaamista että projektin hallinnointia. Hallinnointi on pääasiassa suunnittelua ja aikataulujen vahtimista.

DI-opintojen jälkeen Kimmo on käynyt yhden isomman kurssin työnantajan kautta. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu edetä ohjelmoinnista laajempiin kokonaisuuksiin, mutta perustyö eli koodaus on osattava ensin kunnolla.

Kansainvälisyyskään ei olisi haitaksi. Nykyinen työ on tiukasti kotimaista. Siitä pitää huolen Suomen lainsäädäntö, sillä Raha-automaattiyhdistyksellä on yksinoikeus raha-automaattien ja kasinopelien pyörittämiseen Suomessa. RAY on saanut toiminnastaan myös Avainlippu-tunnuksen, joka kertoo raha-automaattien, ravintolakasinopelien ja pelisalitoiminnan suomalaisuudesta. Kerran vuodessa ”Rahiksen” pelien suunnittelijat käyvät haistelemassa suuren maailman tuulia alan suurtapahtumassa Lontoossa.

Tietoliikennealan työtilannetta Kimmo pitää hyvänä. Osaajalle on paikkoja. ”Palkkatasokin on alalla OK, varsinkin kun ottaa huomioon, ettei tässä ole kyse mistään ihmishenkien pelastamisesta”, Kimmo toteaa.


Suomalainen pelitalo käyttää huipputekniikkaa

Raha-automaattiyhdistyksellä on noin 19 000 peliautomaattia yli 9 000 paikassa kaikkialla Suomessa. RAY ideoi, suunnittelee ja ohjelmoi pelit alusta alkaen itse.

Automaatit ovat pienoistietokoneita, ja 2000-luvun automaattien käyttöjärjestelmä on Linux. Se tarjoaa hyvät tietoturva- ja verkko-ominaisuudet. Uutuuspelien grafiikka ja toiminnallisuus muistuttavat konsolipelejä; esimerkiksi Texaspokerista RAY on tehnyt 3D-version. Kaikki automaatit on verkotettu ja niitä seurataan ”on line”, ja automaattien huoltopyynnöt kirjautuvat huoltoedustajien PDA-laitteisiin suoraan koneelta koneelle.

Rahiksessa on töissä noin 1600 ihmistä, joista muutama sata tekee työtään tuotekehityksessä eli suunnittelussa, ohjelmoinnissa, kokoonpanossa sekä huollossa. Ammattinimikkeiden kirjo on laaja: pelisuunnittelija, pelimatemaatikko, muotoilija, graafikko, ohjelmistosuunnittelija, ohjelmoija, testaaja, elektroniikkasuunnittelija, mekaniikkasuunnittelija, malliteknikko, protovalmistaja, alihankkijayhteyshenkilö ja laatuvastaava. Maan kattavassa kunnossapidossa työtään tekevät ja automaatteja korjaavat huoltoedustajat sekä pelipisteiden ja automaattien asentajat.

Alihankinta on taitolaji

RAY on rahoittanut suomalaisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä 70 vuotta. Pelifirman ydinosaamista on nyt ja tulevaisuudessakin pelien kehitys, laitelähtöinen ohjelmistosuunnittelu sekä laitearkkitehtuurin hallinta ja valmistuksessa kokoonpano-osaaminen ja osahankinta.

Aikaisemmin RAY teki lähes kaiken itse. Viime vuosina alihankinta on lisääntynyt kuten muissakin teknologiayrityksissä. Kumppaneilta RAY ostaa esimerkiksi tuotekehitys- ja muotoiluosaamista. Myös automaattien ja kasinopelipöytien valmistuksessa tarvitaan yhä enemmän hankintaketjuja hallitsevia ihmisiä, kun osia hankitaan puusepän-, muovi-, teknologiateollisuuden alihankkija- ja laitekokoonpanoyrityksiltä.

Pieni hetki yli 15-vuotiaille

Rahiksen automaatit tarjoavat viihteen ja voiton hetkiä pikkurahalla. Automaatit palauttavat pelaajille voittoina keskimäärin 89 prosenttia panoksista. Lain mukaan alle 15-vuotias saa pelata rahapelejä vain samaan perheeseen kuuluvan täysi-ikäisen luvalla ja läsnä ollessa. Rahiksen omiin pelisaleihin eli Potteihin ja Täyspotteihin ikäraja on 18 vuotta.

Ihmiset ovat pelanneet rahapelejä yhtä kauan kuin rahaa on ollut olemassa. Ja yhtä kauan jotkut ovat jääneet peleihin kiinni ja pelanneet liikaa. Sen vuoksi RAY:n tehtävä on rajoittaa pelihaittoja ennalta ehkäisemällä. Rahis kasvattaa liikevaihtoaan hitaammin kuin suomalaisten käytössä olevat tulot kasvavat.

RAY lienee maailman ainoa pelifirma, jonka ovat perustaneet sosiaali- ja terveysalan järjestöt. RAY:n tuotoilla rahoitetaan melkoinen osa esimerkiksi vammaisjärjestöjen toiminnasta, päihdetyöstä, veteraanikuntoutuksesta ja kansanterveysongelmien ehkäisystä.

www.ray.fi

Pelitoiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. RAY kierrättää romutettavista automaateista lähes kaiken. Vastuullisella suunnittelulla on päästy siihen, että ajokilometrit ja energiankulutus ovat vähentyneet useana vuotena peräkkäin.